Paljonko palkkaa nuorille maksetaan istutustöistä?
Nuorilla on suoritepalkka ja he saavat 0,40e/istutettu taimi.
Miten organisaatiot tai yhteisöt voivat lähteä tähän mukaan?
Kiinnostuneet organisaatiot pääsevät mukaan vaikka heti seuraavan vuoden istutuskaudelle. Taimiteon verkkosivujen kautta organisaatiot, yhdistykset ja yhteisöt voivat tehdä vastuullisuusteon ostamalla nuorten istuttamia taimia haluamansa määrän Taimikaupasta tai ottamalla yhteyttä Taimiteko-toimintaa organisoivan Suomen 4H-liiton avainhenkilöihin, joiden yhteystiedot ovat verkkosivuilla. Ostetut taimet istutetaan sopivien maa-alueiden löydyttyä.
Miten yksityishenkilöt voivat lähteä mukaan tekemään Taimitekoja?
Kaikki voivat tehdä Taimitekoja, eli lahjoittaa puuntaimia ja siten tukea nuorten työllistymistä sekä edistää hiilensidontaa ilmakehästä kasvattamalla hiilinielua Suomessa. Pääset mukaan täältä.
Keneltä järjestäjätaholta tämä idea tuli?
Idea tuli Best-Caravan Oy:n Lasse Sorvarilta. Tätä ennen 4H:ssa on kuitenkin jo ollut suunnitelmia laajentaa nuorten tekemää istutustoimintaa entisestään. Istutus on nuorille hyvä ja kohtuullisen helposti toteutettavissa oleva työlaji. 4H:ssa nuoret ovat istuttaneet taimia jo vuosikymmenten ajan.
Kiinnostaako nuoria taimien istutus?
Kyllä nuoria kiinnostaa istutus, kunhan he saavat työhön kunnon ohjauksen ja tuen sen toteuttamiseksi. 4H:lla on pitkä kokemus nuorten istutustyön koordinoimisesta.
Mitä pyritte Taimiteko-toiminnan avulla saavuttamaan?
Toiminnan tavoitteena on työllistää suomalaisia nuoria sekä lisätä Suomen metsien hiilensidontaa istuttamalla puita (eli perustaa metsiköitä) alueille, jotka eivät ole aktiivisen metsä- ja maatalouden tai turvetuotannon piirissä. Organisaatiot ja tulevaisuudessa yksityiset henkilötkin voivat tukea lasten ja nuorten toteuttamia käytännön ilmastotekoja ja Suomen hiilinielujen kasvattamista. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä lasten ja nuorten metsä-, luonto- ja ympäristötietoisuutta sekä antaa mahdollisuus tutustua metsien hoitoon ja niiden tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Toivomme, että näin lisäämme nuorten kiinnostusta metsiin ja metsäalaan sekä mahdollisesti saamme heidät hakeutumaan opiskelemaan metsäalalle.
Voivatko kaupunkilaiset osallistua toimintaan?
Metsitettäviä alueita etsitään par’aikaa ja tähän mennessä kaupunkialueille on jo istutettu mm. Porissa ja Kankaanpäässä. 4H:lla on aktiivista toimintaa myös kaupungeissa.
Miten ylipäänsä aiotte motivoida nuoria taimien istutukseen?
Taimien istutus on nuorille hyvä työn tekemisen/yrittämisen mahdollisuus. Palkan lisäksi he saavat mahdollisuuden osallistua käytännön työhön ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja oppivat metsänhoidollisia taitoja.
Mistä maa-alueet löytyvät?
Etsimme koko ajan itse aktiivisesti uusia maa-alueita ja teemme yhteistyötä mm. paikallisten metsänhoitoyhdistysten, 4H-yhdistysten sekä kuntien kanssa. Otamme myös vastaan maa-alueita lahjoituksina 4H-liitolle. Huolehdimme näin itse metsänhoidosta sekä uudistamisesta.
Koska istutusta voi tehdä ja mistä saa lisätietoa?
Istutukset on tarkoitus aloittaa keväällä heti kun maa on istutuskunnossa ja sopivat maa-alueet on löydetty. Istutusalat tulee käsitellä ennen työn aloittamista. Maa-alueet kartoitetaan aina edellisvuonna, jolloin mahdolliset maanmuokkaukset voidaan tehdä edellisen vuoden syksyllä. Istutuksia voidaan tehdä keväällä ja loppukesästä. Näin vältytään maa-alueen kuivumiselta keskikesällä.
Eikö peltojen metsittäminen köyhdytä peltoekosysteemin lajistoa?
Metsittämisen jälkeen kasvupaikalle ilmestyy metsäkasvilajeja, mutta myös pelto- ja niittykasvilajit pysyvät vallitsevina pitkään. Siten metsitettyjen peltojen kasvilajisto koostuu sekä metsälajeista että peltokasvilajeista.
Miten peltoekosysteemi muuttuu?
Maatalouskäytön aikaansaamat muutokset maan ominaisuuksissa ovat hyvin pitkäaikaisia, satoja vuosia kestäviä, jolloin metsityksen jälkeen kasvupaikka säilyttää metsämaista poikkeavat piirteensä kuten korkean ravinnepitoisuuden ja orgaanisen aineksen pitoisuuden sekä alhaisen happamuuden.
Miksi emme istuta esimerkiksi koivua?
Kuusi soveltuu istutukseen parhaiten. Koivua voidaan istuttaa peltomaille, joiden maalaji ei ole hienojakoinen ja joilla hirvituhoriski on pieni. Mänty on sopeutunut typpiköyhään kasvualustaan ja peltomaiden typen runsaus suhteessa muihin ravinteisiin johtaa männyn heikkoon laatuun (kasvuhäiriöt ja paksuoksaisuus). Mäntyä olemme istuttaneet kesästä 2020 lähtien turvetuotannosta poistuneille maa-alueille. Jatkamme kuusen istuttamista kivennäismaalle, johon se soveltuu parhaiten.
Eivätkö pellot metsittyisi luontaisesti?
Peltomaalla voimakkaasti leviävien heinäkasvien aiheuttama juuristo-ja valokilpailu estää luontaisen uudistumisen onnistumisen.
