Suomen metsät sitovat hiiltä ilmakehästä miljoonia tonneja vuodessa. Puustoon on varastoitunut noin 700 miljoonaa tonnia hiiltä ja kangasmetsien maaperään kaksi kertaa enemmän. Kasvaessaan metsä sitoo ilmakehän hiiltä auringon valon ja veden avulla itseensä yhteyttämisen seurauksena.
Olemassa olevien metsien ja metsäpohjien kyky sitoa hiiltä on kuitenkin rajallinen. Suomessa on paljon maata, jonka hiilensidonnan potentiaali on vielä täysimääräisesti hyödyntämättä. Näitä ovat muun muassa ns. peltoheitot ja muu metsitettävissä oleva maa. Tämän takia Taimitekojen tekeminen uusille maa-alueille on kannattavaa. Ilmastonmuutosta on saatava hillittyä ja metsitys sekä maankäytön sektori onkin tällä hetkellä ainoa hiilipäästöjä sitova mekanismi (Luonnonvarakeskus).
Hiiltä vapautuu kuitenkin takaisin ilmakehään, kun kuolleet kasvit lahoavat tai kun puusta valmistetut tuotteet poltetaan tai ne hajoavat muulla tavoin. Maassa olevat mikrobistot hajottavat eloperäistä ainesta, kuten puun kariketta, kuolleita juuria ja lehtiä. Tätä eri lähteistä tulevaa hiilen vapautumista kutsutaan maahengitykseksi. Puiden latvus ja runko hengittävät myös, joten hiilidioksidin vapautumista tapahtuu myös näistä kasvinosista, riippuen ilman lämpötilasta.
EU:n ilmastopolitiikka perustuu Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuun tavoitteeseen rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen. EU:n kasvihuonekaasujen nettopäästöjä tulisi myös ripeästi vähentää vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasosta). Nettopäästöihin lasketaan myös hiilinielut.
Suomi on lisäksi asettanut kansallisen EU-ilmastopolitiikkaakin kunnianhimoisemman tavoitteen olla hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen pian tämän jälkeen.
Suomen metsien kasvavat puuvarat sitovat huomattavan osan maamme hiilidioksidipäästöistä, mutta silti päästöjä syntyy mm. ruokatuotannosta, liikenteestä ja muusta yleisestä elämisestä. Taimitekojen avulla voimme kuitenkin vähentää näitä päästöjen vaikutuksia pitkällä tähtäimellä.
Lisätietoa:
Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue, Energiametsä –hanke
Maa – ja metsätalousministeriö, Metsien hiilinielut
Luonnonvarakeskus, Metsät ja ilmastonmuutos
Sitra 15.02.2018, Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki
LiikenneFakta, Hiilidioksidipäästöt
Luonnonvarakeskus, Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017
”Suomessa on paljon maata, jonka hiilensidonnan potentiaali on vielä täysimääräisesti hyödyntämättä.”
